Täytin juuri 26 vuotta. Samana päivänä synttäreitään juhlivat myös Lexi Thompson, 20, ja Greg Norman, 60. Norman ei kilpaile enää, mutta Lexi on yksi naisgolfin kirkkaimmista tähdistä ja voitti ensimmäisen majorinsa viime keväänä.
Ikä on aihe, joka on ollut golfmedian otsikoissa viime aikoina. Golfissa nuoruus on nyt valttia.
Teini-ikäiset pelaajat ovat rynnistäneet laajalla rintamalla kiertueille ja maailmantähdiksi. Lydia Ko (17) nousi helmikuussa naisten maailmanlistan kärkeen kaikkien aikojen nuorimpana. Charley Hull (18) voitti LET:in rahalistan viime vuonna. Miehissä taas reilut parikymppiset, Rory (25) etunenässä, napsivat voittoja Atlantin molemmin puolin.
Etenkin majoreissa otsikoita ovat nostaneet todella nuoret pelaajat – 2014 US Openissa Lucy Liu (11) ja 2013 Mastersissa Tianlang Guan (14) ihastuttivat golfmaailmaa.
Myös oma ikäni nostetaan esiin lähes poikkeuksetta haastatteluissa. Olen "kokenut" tai "kilpasiskojaan vanhempi". Kerran minulta jopa kysyttiin tunnenko itseni vanhaksi nuorten tyttöjen kilpailuissa. Pidän tätä hassuna, koska omassa mielessäni ikä menettää tietyllä tavalla merkityksensä kilpaurheilussa – arvostus tulee suoritusten, ei iän perusteella.
Amatöörinä olin vanhemmasta päästä, sillä suurin osa hyvistä pelaajista ei jatka kahdenkympin jälkeen ellei ammattilaisuus ole tähtäimessä tai ole jo vaihtanut statusta. Yritin löytää LET:in keski-ikää, mutten saanut uusimpia tietoja. Vahva "mutu" kuitenkin on, että olen reilusti keskiarvon alapuolella – rookieistakaan en ollut lähellekään vanhin.
Vitsailen aina näyttäväni nuoremmalta, enkä myönnä ikäkriisinkään vielä kolkuttavan. On kuitenkin fakta, että varsinkin naisten puolella teinitähtiä suorastaan pursuaa kiertueille ja juniorit erikoistuvat yhä aikaisemmin. Näitä sankaritarinoita media rakastaa tuoda esiin, joten yleisölle voi välittyä hieman vinoutunut kuvat tilanteesta.
Golf on lajina siitä upea, etteivät urheilijan mahdolliset menestysvuodet ole yhtä rajoittuneet kuten vaikka voimistelussa. Esimerkeiksi voi nostaa lukuisia pelaajia: Jack Nicklaus, Laura Davies, Steve Stricker ja Miguel Angel Jimenez ovat kaikki nostaneet voittopystejä lähempänä viittäkymppiä.
Golf on urheilua ja kroppa asettaa luonnollisesti omat rajoituksensa, joten vanhetessa sen huoltamiseen pitää käyttää enemmän aikaa. Olen jo kuullut nämä sanat fysioni suusta, "et enää palaudu kuten nuorena". Tuntui kamalalta, mutta ei tässä onneksi ihan peliä ole vielä menetetty.
Peliälyllä ja taktiikalla voi siis tiettyyn rajaan asti korvata fyysisiä ominaisuuksia, mikä mahdollistaa pitkän menestysikkunan ja uran golfarille. Kulunut sanonta "vuoden vanhempi ja kokeneempi" pitää usein paikkansa.
Käännetäänpäs juttu vielä itseeni. Teini-ikä on siis ohitettu jo hetki sitten, ja pelivuosia on takana useampi. Ammattilaisena tosin olen vasta-alkaja.
Uskon, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Uskon myös, että olen nyt 26-vuotiaana juuri siellä missä minun pitääkin olla juuri nyt. Suurin syy miksen lähtenyt LET-karsintoihin aiemmin, oli halu olla valmis ja tietää pärjääväni. Olisinko ollut valmis aiemmin? Mahdotonta sanoa, mutta hyvin näytti tämä suunnitelma toimivan.
Kaikki kehittyvät ja etenevät omaan tahtiinsa, oman suunnitelmansa mukaan. Haluan ajatella ikäni taakan sijaan vahvuudekseni – taas vuotta vanhempi ja samalla kokeneempi, kypsempi, itsenäisempi, vahvempi ja aina enemmän sinut itseni kanssa.
Iällä on golfissa, kuten muussakin urheilussa, kieltämättä merkitystä. Edellytykset menestykseen ovat olemassa kuitenkin teini-iästä aina sinne viiteenkymppiin asti, joten minulla on nyt edessäni vasta ensimmäinen vuosi pitkällä, mahdollisuuksia täynnä olevalla ammattilaisuralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti